Kosketus sekä mielen ja kehon hyvinvointi – miten ne liittyvät toisiinsa?
03.09.2024 08:00
Vieraskynä: Kosketus sekä mielen ja kehon hyvinvointi – miten ne liittyvät toisiinsa?
Johdanto
Tässä vieraskynäartikkelissa tarkoituksenani on kirjoittaa siitä, miten kosketus vaikuttaa monin eri tavoin ihmismielen ja kehon hyvinvointiin. Kosketuksen positiiviset vaikutukset terveyteen ovat tutkimusten valossa selkeitä.
Olen työskennellyt viimeiset noin 10 vuotta tuki- ja liikuntaelinsairauksien parissa ja käytän kuntoutuksen ohessa myös paljon manuaaliterapiaa, kuten hierontaa. Kosketusta siis. Lisäksi olen opettanut vuodesta 2019 asti urheiluhierojia, jossa kädentaitojen lisäksi luennoin mm. anatomiasta, fysiologiasta sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoista.
Tutkimustiedon lisäksi ajattelin kertoa myös siitä, millaisia omia kokemuksia ja havaintoja minulla on vastaanotoltani kosketuksen merkityksestä. Esimerkiksi hieronnan tehon uskon liittyvän pitkälti siihen, että A) asiakkaalla on aikaa yleensä 30–120 minuuttia kertoa asioistaan haluamallaan tavalla ja heitä kuunnellaan (kuulluksi tulemisen tunne on hyvin oleellista) sekä B) asiakasta koskettaa ihminen, johon asiakas luottaa.
Hieronta voikin siis olla erittäin terapeuttinen kosketuksen muoto, kunhan henkilökemiat kohtaavat ja kosketus on sellaista, mistä asiakas pitää.
Tärkeintä on itse kosketus eikä välttämättä se, millaista hierontatekniikkaa käytetään. Näiden asioiden seurauksena syntyy erilaisia hermostollisia ja hormonaalisia vaikutuksia, joista seuraa usein esimerkiksi kivun ja stressin lievittyminen.
Kosketuksen eri muodot
Koskettaa voi monella eri tavalla ja miten kukin sen kokee, on aina hyvin yksilöllistä. Mikä on hyvää kosketusta ja mikä taas ei? Monet sanovatkin, että kosketus on voimakkain sanattoman (ja usein myös tiedostamaton) viestinnän muoto.
Hyväksi kosketukseksi voidaan sanoa sellaista kosketusta, joka luo tunnetta turvasta ja joka lisää hyvää oloa. Hyvästä kosketuksesta voi seurata rauhallinen ja hyväksytty olo. Kosketukseen liittyy aina vuorovaikutus – jotta joku voi kokea, että kosketus on oikeanlaista, täytyy kosketuksen tapahtua yhteisymmärryksessä ja oikeissa paikoissa sekä tilanteissa. Voisikin sanoa, että kosketus kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa.
Vääränlainen kosketus taas aiheuttaa usein päinvastaisia tunteita ja voi olla pahimmillaan erittäin traumaattista.
Kosketuksella voidaan myös ilmaista erilaisia valtasuhteita. Kosketustavat voivat myös olla ammatillisia, sosiaalisia, lämpimiä & intiimejä. Esimerkiksi sosiaalinen kosketus on yleensä sellaista, joka tapahtuu tietyissä tilanteissa erilaisten normien pohjalta. Tarkoituksena ei sinänsä ole osoittaa välittämistä vaan olla ennemminkin kohtelias toista kohtaan (kuten kättely).
Ammatillinen kosketus taas koetaan yleensä neutraalina ja asiallisena. Mikäli teet töitä esimerkiksi sairaanhoitajana, työssäsi sinun täytyy usein koskea potilaaseen. Tanssin opettaja saattaa ohjata oppilastaan koskemalla. Ystävyyssuhteissa taas kosketuksen tarkoituksena on usein osoittaa, että toisesta välitetään.
Kosketuksen puute ja sen seuraukset
Kosketus on siitä mielenkiintoinen aihe, että kaikki suhtautuvat siihen hyvin eri tavoin, kuten edellä mainitsinkin. Suhtautumiseen vaikuttavat muun muassa niin biologiset, psyykkiset, kuin sosiaalisetkin tekijät.
Esimerkiksi kulttuurilliset tekijät ovat suuressa osassa; ei Suomessa juuri ole tapana antaa poskisuudelmia tai halata tuntemattomia ihmisiä, täällä yleensä kätellään (jos sitäkään). Toki täytyy muistaa, että sukupolvien ja sukupuolien välillä on suuriakin eroja kosketukseen suhtautumisessa. Koronan seurauksena kättelykin vähentyi radikaalisti, ainakin väliaikaisesti.
Harva kuitenkaan miettii, mitä kosketuksen puute voi ihmiselle aiheuttaa. Kosketuksen puutteesta voidaan myös käyttää termiä kosketusnälkä.
Kun kosketusta alettiin tutkia enemmän 1900-luvun alkupuolella, tehtiin aikamoisia tutkimuksia ja havaintoja. Huomattiin, että esimerkiksi vauvojen kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana oli huomattavasti suurempaa, mikäli he eivät olleet saaneet fyysistä kosketusta osakseen. Vauvat eivät siis yksinkertaisesti selviä eivätkä kehity ilman kosketusta ja samaa ilmiötä on havaittu myös muilla eläimillä. Mikäli lapset taas saavat kosketusta/sitä lisätään, on sillä havaittu olevan positiivisia vaikutuksia lähes kaikilla kehityksen osa-alueilla.
Kosketuksen puute voi vaikuttaa yllättäviinkin asioihin:
- Kehonkuva – osassa tutkimuksia on havaittu, että vähäinen kosketus lapsuudessa voi olla osatekijä muun muassa bulimian ja anoreksian synnyssä
- Yksinäisyys – Suomessakin yksinäisyyden tunne on hyvin yleistä. Esimerkiksi 15–24-vuotiaista jopa kolmannes kokee kuukausittain yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jäämisen tunnetta. Kosketuksen puute voi pahentaa yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Yksinäisyys itsessään on riskitekijä hyvin monelle negatiiviselle asialle
- Kosketuksen puutteella uskotaan myös olevan yhteyksiä masennukseen, väkivaltaisuuteen ja aggressiivisuuteen
Kosketuksen hyödyt
Koskeminen ja kosketuksi tuleminen on yksi ensimmäisiä asioita, mitä vastasyntynyt havaitsee (tuntoaisti iholla kehittyy jo kohdussa sikiövaiheessa) ja se pysyy tärkeänä asiana sosiaalisessa kanssakäymisessä koko ihmisen elämän ajan. Itse asiassa kosketus on myös viimeinen aistimus, joka ihmisellä säilyy. Tämä on hyvä pitää mielessä esimerkiksi vanhusten kanssa ollessa.
Mitä erilaisia hyötyjä kosketuksesta voi mahdollisesti syntyä?
- Kosketuksella voidaan välittää toiselle ihmiselle erilaisia tunteita
- Vähentää stressiä ja rauhoittaa
- Helpottaa pelkotiloja
- Vähentää kipua
- Voi parantaa immuunijärjestelmää
- Voi lievittää masennusta ja ahdistusta
- Voi helpottaa painon saamista vastasyntyneillä
- Voi laskea verenpainetta
Mielenkiintoisessa vähän aikaa sitten julkaistussa meta-analyysissa (https://www.nature.com/articles/s41562-024-01841-8) todettiin, että ihmisen ja robotin/esineen kosketus johtivat yhtä lailla terveyshyötyihin, mutta ihmisen kosketus edesauttoi enemmän mielenterveyttä. Eroa ei löydetty siinä, oliko koskettajana tutkittavien tuttu vai terveydenhuollonalan ammattilainen, mutta vanhemman kosketus oli tehokkaampaa, kun tutkittiin vauvoja.
Analyysissa todettiin myös, että erilaiset hierontatyylit, hellä kosketus, silittäminen ja kenguruhoito näyttivät kaikki tuottavan yhtä lailla terveyshyötyjä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kosketuksen keston sijaan tärkeämpää on tiheys – mitä useammin ihminen saa kosketusta, sen parempi. Jopa alle 5 minuuttia kosketusta voi olla riittävä määrä hyötyjen saamiseksi.
Kosketuksen biologiaa
Kuten moni varmasti tietääkin, iho on ihmisen suurin aistielin ja se mahdollistaa erilaiset kosketusaistimukset. Aistimukset mahdollistavat pienen pienet reseptorit (reseptorit ovat hermopäätteitä), jotka kuljettavat informaatiota iholta selkäytimen kautta aivoihin.
Reseptoreita on erilaisia; ne aktivoituvat esimerkiksi lämmöstä, kylmästä, kosketuksesta, kudosvaurioista ja värinästä. Näitä reseptoreita on toki myös muualla kuin vain iholla, kuten lihaksissa, jänteissä ja sisäelimissä. Lihaksissa ja jänteissä reseptorit aistivat esimerkiksi sitä, milloin kudos on venynyt ja milloin ei.
Mielenkiintoista on myös se, että aivoissa on eri kehonosille eri määrä hermopäätteitä. Tämä johtaa siihen, että tunnemme ja hahmotamme kehon toiset alueet, kuten kasvot ja sormet paremmin, kuin esimerkiksi alaselän. Klassinen esimerkki tästä on esimerkiksi se, kun ”piirretään” sormella numeroita toisen alaselkään – oikean numeron tai sanan hahmottaminen voi olla yllättävän hankalaa.
Hormonien osalta uskotaan, että oikeanlainen kosketus erittää aivojen hypotalamuksen kautta muun muassa oksitosiinia, jolla on monia positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi empatian ja luottamuksen lisääntymisen muodossa. Oksitosiinista puhutaan joskus myös rakkaus- tai kiintymyshormonina. Lisäksi kosketus voi vähentää stressihormonien määrää.
Mikäli pitkäaikaisen eli kroonisen stressin vaikutukset kiinnostavat, suosittelen lukemaan Robert M. Sapolskyn kirjan nimeltä Miksi seeprat välttyvät mahahaavoilta. Jos taas olet kiinnostunut kivusta, suosittelen lukemaan kipua koskevat artikkelini täältä.
Lopuksi – Kosketus sekä mielen ja kehon hyvinvointi
Tutkimustulosten perusteella voimme siis jo varsin hyvällä itseluottamuksella todeta, että oikeanlainen kosketus on hyödyllistä terveydelle. Hoitomuotona sitä kuitenkin käytetään vielä varsin vähän (pl. hierontapalvelut ym.), mikä on varsin erikoista ottaen huomioon kosketuksen positiiviset vaikutukset esimerkiksi mielenterveyteen.
Toki varmasti moneen terveydenhuollon palveluun liittyy kosketusta, kuten arjessa muutenkin, mutta sitä ei välttämättä mielletä erikseen ”hoitona”, jolloin asiaa ei välttämättä mietitä niin paljoa. Omalla vastaanotollani olen huomannut, että mikäli asiakas ei ole edelliseltä terveydenhuollonalan ammattilaiselta saanut kosketusta, vaan vaikkapa vain harjoitteita, se usein harmittaa asiakasta. Suurin osa ihmisistä kokevat, että esimerkiksi hieronnasta on kuntoutuksen lisäksi kovasti hyötyä.
Parhaimmillaan oikeanlainen tapa koskettaa voi olla jollekin elämää muuttava kokemus. Mielenkiintoista onkin nähdä, otetaanko kosketus hoitointerventiona enemmän osaksi niin julkista kuin yksityistäkin terveydenhuoltoa tulevaisuudessa.
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Flexus Terveyspalvelut
https://www.flexus.fi/
Lähteet
- https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7672023/
- https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7250541/
- https://www.nature.com/articles/s41562-024-01841-8
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7757100/
- https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23026/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201003101311.pdf