Alkuperäinen artikkeli “Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena” on julkaistu 30.4.2020 Wellnesstieto.fi-sivustolla, jota ei enää ylläpidetä. Artikkelin teemat koen edelleen ajankohtaiseksi, siksi artikkeli on päivitettynä versiona siirretty tänne. | Artikkeli päivitetty 16.1.2024

Mitä jämäkkyys tarkoittaa ja miksi ajattelen sen harjoittelun vahvistavan hyvinvointia?

Jämäkkyys eli assertiivisuus on teema, mikä toistuu jatkuvasti yksilö- ja organisaatioasiakkaideni kanssa käydyissä keskusteluissa, eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten parissa, oman elämäni haastavissa tilanteissa sekä ympäröivää maailmaa seuratessani. Aihe tuntuu olevan aina ajankohtainen.

Jämäkkyydessä on kyse yhdestä vuorovaikutustyylistä. Sen harjoittelusta on hyötyä esimerkiksi haastavista tilanteista selviämisessä, vuorovaikutustilanteiden parantamisessa, omien mielipiteiden ilmaisussa, tavoitteiden saavuttamisessa, arjenhallinnan lisäämisessä sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Jämäkkyys liittyy myös itsensä haastamiseen, josta voit lukea lisää tästä linkistä.

Yksi tapa jakaa vuorovaikutustyylejä on

• passiivinen
• aggressiivinen
• jämäkkä / assertiivinen

Ne tulevat esiin erilaisissa juuri meille haastavissa tilanteissa. Ne ilmenevät meissä kaikissa myös hyvin eri tavoin ja eri voimakkuuksin. Toisilla on taipumusta reagoida herkemmin passiivisesti ja toisilla aggressiivisesti. Jotkut taas pystyvät hyödyntämään enemmän jämäkkää tyyliä.

Passiivinen vuorovaikutustyyli

Passiivinen eli alistuva tyyli tulee esiin usein niissä vuorovaikutustilanteissa, joita jännitämme syystä tai toisesta. Näissä tilanteissa meidän voi olla vaikea sanoa omaa mielipidettämme tai puolustaa itseämme.

• Passiivinen ihminen ei katso silmiin.
• Kehonkieli on itseä suojeleva ja sulkeutunut.
• Äänenvoimakkuus on hiljainen.
• Puheen sisältö voi olla lyhyttä ja itseä vähättelevää.
• Passiivinen ihminen toivoisi pääsevänsä vain pois tilanteesta, vaikka häntä olisi kohdeltu väärin ja epäasiallisesti.
• Hän saattaa olla hiljaa haastavassa tilanteessa, mutta valittaa asiasta muille ihmisille jälkikäteen.

Meistä jokainen varmasti tunnistaa toimineensa alistuneesti jossain tilanteessa nyt tai aiemmin.

Jos kuitenkin huomaat jatkuvasti toimivasi näin, voi käyttäytymisellä pitkällä tähtäimellä olla vaikutusta mm. itseluottamukseen, omien rajojen pitämisen vaikeuteen ja välttämiskäyttäytymiseen. Muut ihmiset saattavat vuorovaikutustilanteissa herkästi myös käyttää hyväksi niitä ihmisiä, joiden on vaikea sanoa “ei” tai jotka eivät uskalla puolustaa omaa mielipidettään.

Aggressiivinen vuorovaikutustyyli

Aggressiivinen tai vihamielinen tyyli tulee esiin usein niissä tilanteissa, joissa olemme suuttuneita. Silloin harkintakykymme kaventuu sekä itsehillintä ja asiallinen keskustelu vaikeutuvat.

• Aggressiivinen ihminen katsoo toista silmiin, mutta vihamielisesti.
• Hänen havaintokykynsä on myös kaventunut eikä hän välttämättä havaitse muuta ympäristöä.
• Kehonkieli on jännittynyt ja kädet herkästi puristuvat nyrkkiin.
• Aggressiivinen ihminen saattaa tulla myös uhkaavasti kohti ja liian lähelle toisen reviiriä.
• Äänenvoimakkuus on kova ja huutava.
• Puheen sisältö voi olla epäjohdonmukaista ja toista syyttävää.

Meillä jokaisella on asioita, jotka nostattavat ärsytyskynnystämme herkästi. Suuttuminen on luonnollinen osa ihmisyyttä.

Jos kuitenkin huomaat jatkuvasti ajautuvasi konflikteihin ja huomaat muiden pelkäävän tai jopa välttelevän omaa seuraasi, on syytä kiinnittää tähän huomiota. Aggressiivisella käyttäytymisellä on vaikea saada muita luottamaan itseensä, mikä vaikeuttaa ystävystymistä, vastuutehtävien saamista ja työpaikalla etenemistä sekä heikentää ihmisen omaa hyvinvointia.

Lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä passiivisessa että aggressiivisessa käyttäytymisessä on haasteita eivätkä ratkaisut niiden avulla ole useinkaan rakentavia vaan ennemminkin hajottavia – suhteessa itseen ja muihin.

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena

Jämäkkä eli assertiivinen tyyli tulee esiin usein niissä tilanteissa, joissa olemme vuorovaikutuksessa itseä ja toista kunnioittavia. Jämäkkyys on helpompaa niissä tilanteissa, jotka ovat meille tuttuja ja rutiininomaisia. Olemme itsevarmoja suhteessa toiseen ja uskallamme ottaa vaikeitakin asioita puheeksi.

• Jämäkkä ihminen katsoo toista silmiin ja hän puhuu selkeällä ja rauhallisella äänellä.
• Puheen sisältö on johdonmukaista, määrätietoista ja asiallista.
• Jämäkkä ihminen ei syytä toista vaan tuo esiin omaa näkökulmaansa, omia tunteitaan ja omia toiveitaan. Samaan aikaan hän pyrkii kuitenkin huomioimaan myös toisen tarpeet ja oikeudet.
• Hyvä tapa on aloittaa lauseet minä-muodossa.
• Asioista voidaan olla eri mieltä ja niistä voidaan käydä tiukkaakin neuvottelua. Jämäkässä vuorovaikutuksessa tämä ei kuitenkaan mene henkilökohtaisuuksiin vaan pysytään asialinjalla.
• Joskus riittävän jämäkän vuorovaikutuksen toteutuminen vaatii aikalisän ottamista, jotta haastavassa tilanteessa syntynyt pahin tunnekuohu ehtii tasaantua.

Jämäkkyys vahvistaa omaa ja muiden hyvinvointia. Jämäkkyys lisää mm. turvallisuuden tunnetta, itsevarmuutta, myönteisiä tunteita, sosiaalisia taitoja sekä arvostusta muiden silmissä.

Meidän jokaisen onkin hyvä ajoittain pysähtyä tutkiskelemaan omia vuorovaikutustapojamme. Milloin toimimme passiivisesti ja milloin aggressiivisesti entä missä tilanteissa toimimme jämäkästi itseä ja toista arvostaen? Haastan tällä tekstillä itseni ja sinut pohtimaan näitä teemoja erilaisissa arkisissa tilanteissa sekä mahdollisesti tekemään pieniäkin muutoksia oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Otatko haasteen vastaan?

-Maisa-

Ps. Jos koit artikkelin hyödylliseksi tai tiedät jonkun, joka voisi tästä artikkelista hyötyä, jaathan artikkelia esimerkiksi alla olevista jakovaihtoehdoista.

Pps. Jos kaipaat yksilöllistä tukea jämäkkyyden vahvistamiseksi, ole minuun yhteydessä!
Lue lisää yksilöcoachauksesta, jonka avulla voin auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivat seuraavat askeleet kohti jämäkämpää vuorovaikutusta.

Jämäkkyys hyvinvoinnin tukena -artikkelin käsitteissä ja jaottelussa on hyödynnetty lähdettä:
Sateenvarjo-projekti 2005-2009. Maestro – Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn. Jatkotapaaminen – jämäkkyysteema. Nuoren ja ohjaajan työkirjat.

Muita internetsivuja aiheesta:
Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Mielenterveysseura.
Jämäkkyys on omien oikeuksien puolustamista. Nyyti ry.
Sanaton jämäkkyys. Mielenterveystalo.fi (video)

Kuvat ylhäältä alkaen:
Sini Suomi Photography
Daria Shevtsova / Unsplash.com
Jonny Gios / Unsplash.com

Jaa artikkeli